Kasvitahnapuristin

Sylinteritoiminen puristin jolla saa puristettua myös vahvoja lehtivihanneksia, kuten nokkosta ja vuohenputkea soseeksi, jota voi laittaa suoraan ruokiin, pakastaa tai hapattaa. Männällä painetaan kasvimassa sylinterissä reikälevyn (vähän samanlainen kuin lihamyllyssä) läpi, jonka reikien reunat on sopivasti teroitettu. Paine rikkoo solukkoa ja irrottaa nestettä, ja reikälevyssä massa silppuuntuu lopullisesti. Mitä pienempiä levyn reiät ovat, sitä hienompaa tahnasta tulee, mutta sitä enemmän painetta tarvitaan. Laite suunnitellaan siten, että maksimipaine olisi 200 bar (200 kg/cm2): oletan, että se riittäisi lähes aina repimään vähän kuituistakin vihannesmassaa (silloin kun se ei osu terään), mutta tavoitteena on, että pärjätään huomattavasti vähemmällä. Mäntää painetaan esim. pullotunkilla, veivattavalla ruuvilla tai vipuvarrella. Sylinterin poikkipinta-ala voisi olla 20 cm2, jolloin halkaisija 50 mm. 200 bar vaatisi 4 tonnia, ja useimmiten yksityistenkin hallussa olevat pullotunkit ovat ainakin 4 tonnia. Isompi sylinteri olisi huomattavasti helpompi täyttää, mutta silloin pullotunkki lienee ainoa mahdollisuus.

Reikälevy

Reikälevy olisi hyvä olla riittävän kovaa terästä, jotta teroitus kestäisi, mutta ei turhan vaikeata työstää, jotta amatöörikin pylväsporalla voisi sen valmistaa. Kokeilin teroittaa lihamyllyn reikälevyn reiät. Tavallinen, Magnum-merkkinen kolmileikkuinen senkkari ei purrut siihen aineeseen, mutta reikäsahan keskitysterä volframikarbidipaloilla (löytyy kaupasta myös nimellä ”multipora”) toimi hyvin ja kulmakin näytti sopivalta.

Olen käyttänyt lihamyllyä nokkosen ja vuohenputken soseuttamiseen. Se toimii kohtalaisesti tai välttävästi. Massaa saa painella suppiloon huolella, ja välillä joutuu putsaamaan pyörivän terän ympärille muodostuneen tukoksen. Jos massa jää sutimaan, ”hiekoituksena” toimii esim. leivänkannikat, siemenet ja pähkinät, jotka leivänpäälistahnaan sopivatkin hyvin. Reikälevyn teroitus ei juuri auttanut, ja luulen että syy on se, että vaikka teroitus helpottaisi virtausta, se heikentää massan leikkautumista reikien reunojen ja pyörivän terän välissä. Käytin siis perinteistä käsikäyttöistä myllyä. Lihamyllyssä reikälevy ei altistu kovin suurelle paineelle, koska massaa työntää vain ruuvi ja pyörivä terä leikkaa. Tahnapuristimessa sen sijaan tarvittaisiin aika paksu levy, ja sitä paksumpi, mitä ohuemmat seinämät reikien ympärille jätetään. Ohuet seinät taas helpottavat massan leikkautumista ja virtausta.

Puristus

Ruuvi saattaisi olla yksinkertaisin valmistaa, ja se voisi olla 24 mm trapetsikierretankoa. Mutteri voisi kiinnittyä pikakiinnityksellä sylinterin yläpäähän, tai sitten sylinteri laitettaisiin esim. neliöputkesta tai I-palkista tehtyyn puristinkehään tukeutuen kehän alaosaan, ja mutteri olisi kehän yläosassa. Ruuvissa on kuitenkin kitkoja, vaikka se voideltaisiin. Pullotunkki vaatisi joitain virityksiä. Aika ehdoton olisi tunkin päälle ja alle tulevat vanerilevyt, joiden välissä olisi 2-4 vetojousta, jotka puristavat tunkin takaisin kasaan ylös, kun venttiili avataan. Jos sylinteri on pidempi kuin tunkin nostokorkeus, täytyy käyttää välipaloja, aina välillä nostaen tunkki ylös. Kolmas vaihtoehto olisi vipuvarsi. Se olisi matalinta ja vaatimattominta tekniikkaa, mikäli se on tavoitteena. Jos päässä olevan sidetangon tekee liikkuvaksi, niin voimasuhteita voisi muuttaa helposti: jos vaikka sylinteristä pitää ensin tiivistää löysiä pois parikymmentä senttiä ennen kuin viimeisten ehkä kymmenen sentin matkalla tahna puristuu ulos. Voima on rajallinen, metalliosan koko ei liene ruuvia eikä tunkkia pienempi, ja männän ja painimen väliin täytyy koko ajan kaverin laittaa sentin lättyjä, koska liike on lyhyt (vipuvarsien suhde ehkä 20-100!).

Männässä pitäisi ehkä olla männänrenkaat, jotta irtoava neste voitelisi ja kuljettaisi massaa eikä karkaisi ylös.

Ominaisuuksien tuumailua:

Sylinterin halkaisija Pieni Työläämpi täyttää, kevyempi puristaa Helpompi täyttää, raskaampi puristaa, vaatii paksumman reikälevyn tai keskitukea. Suuri
Ruuvin halkaisija (ruuvilla puristettaessa) Pieni Suurentaa ruuvin kierteiden painetta, vaatii voitelulta enemmän, lisää kulumista ja luultavasti kitkaa suurilla paineilla Pienentää ruuvin kierteiden painetta, edistää voitelun toimimista, vähentää kulumista ja luultavasti kitkaa suurilla paineilla Suuri
Reikäkoko Pieni Nostaa paineentarvetta, enemmän silppuuntumista tilavuutta kohti, suurempi kitka massan kulkiessa rei’issä ulos Pienentää paineentarvetta, vähemmän silppuuntumista tilavuutta kohti, pienempi kitka massan kulkiessa rei’issä ulos Suuri
Reikien osuus pinta-alasta Pieni Nostaa paineentarvetta, huomattava repeytyminen, tosin levy kestää ohuempana, josta pieni kitkahyöty massan kulkiessa rei’issä ulos. Pienentää paineentarvetta, edistää leikkautumista, mutta levy täytyy olla paksumpi tai keskeltä alta tuettu kestääkseen, sekä pieni kitkahaitta massan kulkiessa rei’issä ulos) Suuri
Reikien reunojen teroitus Terävä, korkea Edistää leikkautumista, voi taittua tai murtua jos massa pyrkii liikkumaan sivuttain reikälevyn päällä Heikentää leikkautumista, kestää käyttöä Tylppä
Sylinterin pituus Lyhyt Helpompi täyttää, vähemmän kitkaa puristuksessa Täyttäminen vaatii survimen, enemmän kitkaa puristuksessa, työ ehkä joutuisampaa Pitkä

Valmistus

Kiinnostaako laitteen valmistus tai voitko vinkata vaikka metallimiehen, jota voisi kiinnostaa?

 

Yksi kommentti artikkeliin ”Kasvitahnapuristin

  1. Päivitysilmoitus: Suppilopaalain – Habilis

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s