Riittäviä seisontatukia

Polkupyörässä tarvisi olla vakaat tuplaseisontatuet, jotka osuvat maahan takapyörän kohdalla, koska siellä on tarakan kuorma ja/tai peräkärryn aisapaino tai -noste.

Mietin kaksi eri mallia:

Yksinkertaisempi olisi halutun levyinen, esim. 60 cm pitkä tanko tai kaari. Se kääntyisi vähän takanavan yläpuolella, tarakan putkessa olevien saranoiden ympäri ja alakuolokohdan ohi vähän eteenpäin. Sen varret pitäisi olla sivulaukkujen sisäpuolella, jotteivät ne haittaisi toisiaan. Sivulaukkujen alla voisi olla vanerit, jotka muuten voisivat olla myös ylös tasoksi nostettavat esim. laatikon tai matkakassin kuljettamista varten.

IMG_20200403_182435

Arvelin että ensimmäinen malli saattaisi joskus riidellä peräkärryn aisan kanssa, joten aloin miettiä etupuolelta tulevaa tukea. Tuossa V:n muotoinen tyviosa kääntyy kahden saranapisteen ympäri alaviistoon. V:n keskellä on teleskooppijatkovarsi. Laskettaessa tuki nivelvarsi oikenee suoraksi, ja se voisi mennä vähän kuolokohdan yli. Siten tuelle tuleva paino varmistaisi mekanismin paikoilleen.

IMG_20200403_182452

Käyttömukavuuden huippu voisi olla se, että jostain narusta vetämällä saa tuet yksitellen tai molemmat yhtäaikaa alas ja lukkoon. Nivelvarressa on se hyvä, että lähellä ojennuksen loppua, lähes suorana pienellä poikittaisvoimalla saa suuren työntövoiman, joten sillä on kyllä mahdollista nostaa takapyörä irti maasta. Tarakallahan saattaa olla joskus jopa 40 kg, vaikka niin suuria kuormia viedään mahdollisuuksien mukaan kärryllä. Jatkovarret voisi tehdä niin, että ne vedetään käsin ulos ja lukitaan asentoonsa kun tukea raotetaan kuljetusasennostaan, ja jaloilleen pyörä nostetaan nivelvarren oikaisulla. Toisaalta jatkovarren ulkoputken (kiinteä osa, jonka sisällä jatkovarsi on) alapäähän voisi laittaa taittopyörän, jonka kautta nostonarulla vedettäisiin jatkovarsi ulos. Ensin siis avattaisiin tuki ja lukittaisiin nivelvarsi auki-asentoon: se käy vaivatta seisaaltaan kummankin puolen tuilla; ja jos nivelvarressa on joku kevyt naksu-, jousi- tai kuminauhalukitus, joka nappaa kiinni tuen lävähtäessä auki, niin ei tarvi kurotella. Sitten yhdessä tai yksitellen vedetään nostonaruilla jatkovarret ulos niin, että takapyörä irtoaa maasta. Nostonaruille voisi olla köysilukot / knaapit tai koukkuja tai reikiä muutamalle eri pituudelle kiinnitettynä johonkin runkoputkeen. Piennar viettää usein melko jyrkästi, joten jos on mahdollista vetää eri puolien tuet eri pituuksille, pyörän voi tukea silloinkin vakaasti pystyyn ja vapautuneesti ja ilolla käsitellä kuormaa, ottaa vaikka toisen laukun pois minkään kaatumatta, rasvata ketjut, syödä lounaan, juoda kahvit, rihdata vannetta, ottaa takapyörältä voimaa johonkin mekaaniseen laitteeseen (vielä ei ole sitä valmiutta rakennettu) ym.

Luonnokseen piirretyn tuen V on oletusmalli, joka on luja ja helppo, mutta jos polkimien pyöritys tai peräkärryn aisa pyytää lisää tilaa, niin tuen varsi voi olla kapeampi, jokin kulma tuon V:n sektorilla. Silloin vaan saranapisteiden välillä on oltava putki.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s