Suppilopaalain

Suppilopaalaimen (alustavasti; vai olisko se paalainsuppilo vai rullasuppilo vai kartiopaalain) olen ideoinut ilmavien, kimmoisien lehtivihannesten, kuten nokkosen, vuohenputken, voikukan ja horsman yms. tiivistämiseen leikkaamista tai tahnapuristimeen syöttämistä varten. Eli silloin kun ei kerätä näitä ihan yhtä ateriaa varten, vaan kymmeniä kiloja tai suurempia määriä. Suppilo muodostuu vetävistä rullista, joita pyöritetään esim. veivillä, polkemalla, porakoneella tai kiinteällä sähkömoottorilla. Pyöritysvoima välitettäisiin rullille ketjuilla tai hihnoilla, tai rullien ympärillä olevilla telamatoilla. Ketjut tai hihnat voisivat olla joko suppilossa rullien ympärillä tai suppilon ulkopuolilla, jolloin akseleita jatkettaisiin tarvittava mitta, jotta ketju- tai hihnapyörät olisivat tasoissa. Kuviin mallinsin vain rulla-asetelmia kahdessa eri kartiokulmassa. Jos tehtäisiin telamatoilla, ne olisivat alimpien, lyhimpien rullien levyiset. Mahdollisesti keskitelan vierillä voisi olla kapeampia telasuikaleita pidempien rullien alueilla. Kasvimassan paine puristaisi teloja rullia vasten, jolloin nämä pyörisivät ja auttaisivat työntämään massaa sieltä missä rullat ovat ilman teloja.

Mitä loivempi (terävämpi) on kartiokulma, sitä helpompaa on tehdä tiivistä pötköä, ja sitä vähemmän tarvitaan pyöritysvoimaa rullille, koska rullia myöten sullomallakin massa liikkuu. Toisaalta avoimempi, jyrkempi suppilo voidaan tehdä lyhyemmäksi määrätyn kokoisilla ala- ja yläaukoilla. Lisäksi ylipaine ja jumitukset vältetään, jos kartiokulma on sen verran avoin, että normaalisti suppilopaalain ei vedä pelkällä pyörityksellä tai painamisella, vaan vain molemmilla yhtä aikaa.

Rullasuppilon päällä voisi olla vielä peltinen tai vanerinen suppilo, johon olisi helppo heitellä kasviksia käsin tai talikolla, ja siitä jollain painimella eteenpäin. Rullien voimansiirrossa voisi periaatteessa olla myös räikkä, jolloin rullat pyörisivät vain eteenpäin. Tällöin massaa voisi juntalla tai painimella survoa ilman pyörittämistä ja paalain pitäisi paikan silloin kun pötkö katkaistaan. Paalain voisi olla myös myös (enemmän) vaakatasossa, jolloin pötköä voisi leikata suoraan veitsellä tai leikkurilla.

Tein mallinnuksen OpenSCADillä, josta saa aika helposti hyötyä irti tällaisissa luonnosteluissa, joissa kokeillaan eri muuttujien vaikutusta. Sitten taas teollisuuden käytännön töissä tämä lienee aika kömpelö ohjelma, ellei oikeasti osaa tätä käyttää kutoen funktioita ja rakenteita tehokkailla tavoilla yhteen. Itse olen ohjelmoinnin alkeiskurssin turvin tätä opetellut vähän käyttämään. Jotenkin helposti tämä tuli vastaan silloin, kun etsin jotain ensimmäistä CAD-ohjelmaani Kartioaallon mallintamiseen. Siihen tämä olikin oikein käypäinen ohjelma.

kp mallinnus
Tuo rullasuppilo syntyy kutsumalla moduulia rullat, joka käyttää oletusparametrejään ja aiemmin määrättyjä muuttujia. Rullat-moduuli sisältää sisäkkäiset for-toistosilmukat, joista sisimmässä kutsutaan rulla-moduulia antaen sille parametri p eli pituus.. Rulla-moduuli tekee pyydetyn pituisen rullan, jonka rullat-moduulissa olevat funktiot siirtävät paikoilleen – for (each roller){do it according to…}.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s